Tampereen Akateemiset Naiset ry.

Yhdistyksen säännöt

NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Tampereen Akateemiset Naiset ry., jonka kotipaikka on Tampere.
Yhdistys on kansallisen järjestön- Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund rf jäsen. Näissä säännöissä kansallisesta järjestöstä käytetään lyhennettä Liitto.

TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Yhdistys toimii pääasiassa Tampereen kaupungissa ja sen vaikutusalueella asuvien akateemisen tutkinnon suorittaneiden naisten yhdyssiteenä. Yhdistys edistää akateemisten naisten työuraa, asemaa ja tasa-arvoa, tukee heidän tieteellistä työtään ja kannustaa heitä aktiiviseen toimintaan yhteiskunnassa julkisen elämän kaikilla aloilla.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää kokouksia, esitelmä-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä ja retkiä sekä muuta jäsentoimintaa. Yhdistyksellä on yhteistyötä Liiton muiden jäsenyhdistysten kanssa.
Yhdistys harjoittaa mahdollisuuksiensa mukaan tarkoitustaan edistävää julkaisutoimintaa ja jakaa ansioituneille jäsenille ja naisopiskelijoille apurahoja.

Yhdistyksellä on oikeus hankkia ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, vastaanottaa lahjoja ja testamentteja sekä järjestää varojensa kartuttamiseksi juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä asianomaisen luvan hankittuaan.

JÄSENET

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kunniapuheenjohtaja, kunniajäseniä ja kannatusjäseniä. Yhdistyksen hallitus hyväksyy uudet jäsenet.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä jokainen Suomessa asuva nainen, joka on Suomessa suorittanut akateemisen tutkinnon yliopistossa tai korkeakoulussa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa. Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa myös sellainen Suomessa asuva nainen, joka on ulkomailla suorittanut Akateemisten Naisten Kansainvälisen Liiton hyväksymän tutkinnon.

Liiton keskushallitus hyväksyy jäsenyyden edellytyksenä olevat tutkinnot.

Yhdistys voi kutsua kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan yhdistyksen hallituksen sitä ehdotettua, jos kaksi kolmasosaa (2/3) yhdistyksen vuosikokouksen äänivaltaisista edustajista kannattaa ehdotusta. Yhdistyksellä voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.

Yhdistyksen kannatusjäsen voi olla rekisteröity yhdistys, muu oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö. Kannatusjäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksissa äänivaltaa eikä kannatusjäsentä voida valita yhdistyksen hallitukseen.

Varsinaiset jäsenet ovat velvollinen suorittamaan vuosikokouksen päättämän jäsenmaksun, joka sisältää Liiton vuosikokouksen vahvistaman Liiton jäsenmaksun.

Yhdistyksen vuosikokous vahvistaa kannatusjäsenen jäsenmaksun.

Kunniajäsen on vapautettu paikallisyhdistyksen jäsenmaksusta, mutta hän maksaa Liiton jäsenmaksun. Henkilö, joka on sekä yhdistyksen että Liiton kunniajäsen, on kokonaan vapautettu Akateemisten Naisten jäsenmaksusta.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hän on kuitenkin velvollinen maksamaan eroamisvuoden jäsenmaksun. Jäsen, joka on jättänyt vuoden jäsenmaksun maksamatta, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä.

KOKOUKSET


Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteydellä tai muun teknisen apuvälineen avulla erikseen kokouksen päättämässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla.

Yhdistyksellä on vuosittain yksi varsinainen kokous, vuosikokous.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään viimeistään maaliskuussa ja siinä

esitetään
– tilinpäätös, joka käsittää hallituksen toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen
– toiminnantarkastuskertomus
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä ehdotus jäsenmaksuksi

päätetään
– tilinpäätöksen vahvistamisesta
– vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta
– seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioista
– seuraavan vuoden jäsenmaksuista
– vuosikokouksen ja muiden kokousten kokouskutsutavasta sekä asioiden tiedottamisesta jäsenille

valitaan
– hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä joka toinen vuosi puheenjohtaja (ks. 10 §)
– toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
– yhdistyksen edustajat Liiton vuosikokoukseen ja muihin kokouksiin

käsitellään
– hallituksen vuosikokouksen ratkaistavaksi esittämät asiat
hallitukselle yhdistyksen jäsenen tai kunniajäsenen kuukautta ennen ilmoitettua kokouspäivää kirjallisesti esittämä asia.

Yhdistyksen kokouksissa tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan antama ääni ratkaisee, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa. Vaalit on toimitettava suljetuin lipuin, jos äänivaltainen edustaja sitä vaatii.

Kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan asianmukaisesti.

KOKOUKSISTA TIEDOTTAMINEN

Yhdistyksen kokouksista tiedotetaan jäsenille joko jäsentiedotteella tai sähköpostilla. Kutsu yhdistyksen kokoukseen lähetetään vähintään seitsemän (7) päivää ja muihin kokouksiin vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetusta asiasta on tehtävä kirjallinen esitys yhdistyksen hallitukselle kuukautta ennen ilmoitettua kokouspäivää.

HALLITUS

10§

Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä tai korkeintaan kuusi muuta jäsentä. Puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan samassa kokouksessa nimettyjen ehdokkaiden joukosta.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä nimeää rahastonhoitajan, jonka ei tarvitse olla hallituksen jäsen.

Hallituksesta eroaa vuosittain kolmannes jäsenistä. Erovuoroisuus ratkaistaan kahtena ensimmäisenä vuotena arvalla ja sen jälkeen vuoron mukaan. Puheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Jos joku hallituksen jäsen joutuu eroamaan kesken toimikauden, valitaan hänen tilalleen toinen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavassa kokouksessaan tai ylimääräisessä kokouksessa. Tällaista vajaata toimikautta ei huomioida edellä mainittua kahden kaksivuotiskauden enimmäismäärää laskettaessa.

11§

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin kolmannes hallituksen jäsenistä sitä pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Hallitus voi tarvittaessa kokoontua tietoverkossa tai sähköisiä välineitä käyttäen.

Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka hallituksen hyväksymällä tavalla asianmukaisesti tarkastetaan.

Hallitus voi asettaa toimikuntia valmistelemaan asioita tai hoitamaan tehtäviä.

Hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, johon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi, kotipaikka, postiosoite ja tutkinto.

NIMEN KIRJOITTAMINEN

12§

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

TOIMINTA- JA TILIVUOSI

12§

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee antaa tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen toiminnantarkastajille vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee tehtävänsä suoritettuaan jättää tarkastuskertomuksensa yhdistyksen hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

13§

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen vuosikokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. Muutos astuu voimaan, kun Liiton keskushallitus on sen hyväksynyt ja kun muutos on merkitty yhdistysrekisteriin.

YHDISTYKSEN PURKAMINEN

14§

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toinen on vuosikokous, ja joiden välillä on vähintään kuukausi. Yhdistys katsotaan puretuksi, jos kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on purkamista puoltanut. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkaminen.

Yhdistyksen purkautuessa päätetään sen varojen käytöstä. Varat liitetään Suomen
Kulttuurirahastossa olevaan Suomen Akateemisten Naisten Liiton – Finlands Kvinnliga
Akademikers Förbund ry:n nimikkorahastoon tai ne on käytettävä muulla tavoin näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien tukemiseen.